Wednesday, June 28, 2017

En mieti joka päivä kyrvän omistamista (Transsukupuolisuus on normaalia!)



Minun on ehkä siksi "hankala" kirjoittaa transsukupuolisuudesta kovin useasti, sillä en mieti transsukupuolisuuttani enää joka ikinen helvetin päivä, vaikka olenkin "tyttö jolla on kyrpä" tai "homo joka luulee olevansa nainen". Suuntaan ajatuksiani ja mietintöjäni muihin asioihin, pihalla juokseviin oraviin ja muihin juttuihin jotka eivät liity transuiluun. Herään, popsin kiveksiä tuhoavia nappeja, vietän päiväni, popsin lisää hormoneja ja sitten menen petiin, tässä siis pähkinänkuoressa.

Eri juttu silloin kun oli vetänyt nappeja alle vuoden


Kun olin popsinut hormoneja vasta about noin vuoden, hormonien popsiminen tuntui maagiselta (kutsuinkin niitä taikapillereiksi) ja olin suorassaan aivan innoissani - myös silleen "epäterveellä" tavalla koska tuijotin kiimaisena sitä miten perseeni kasvoi ja naisellistui, joka aiheutti niin suurta itsetunto buustia että aloin uppailemaan herutuskuvia nettiin - Joka oli muuten silloin aivan saatanan kivaa. Silloin tuntui vihdoin siltä että ihmiset pitävät ulkonäöstäni ja koska siihen aikaan hain hyväksyntää vammaisesti ulkopuolelta -enkä itseni sisältä kuten jokaisen pitäisi - Olin varma siitä että olen seksi söpö mau (ohikulkijat kiihottuivat ja silleen) koska ihmiset runkkasivat kuvilleni tms, näin minulle ainakin sanottiin mutta saattaa olla että minua vain huijattiin, oh fug. Mut joo, kuten tajusitte, ajatukseni olivat kokoajan silloin omassa transsukupuolisuudessani.

Nykyään näin ei kuitenkaan ole. Tästä kaikesta on tullut minulle erittäin normaalia, asia johon en enää paljoa kohdista ajatuksia ja energiaani. Tuskin tavallinen lehmäkään miettii kokoajan naiseuttaan tai mies sitä miten hän on mies.

Transut ovat transuja ja lehmät lehmiä


Löytyy paljon transsukupuolisia jotka bloggaavat tai vloggaavat transsukupuolisuudestaan, joka on hyvä sillä he levittävät tärkeää informaatiota, jota ihmisten tulisi tietää. Lisäksi he edistävät hyväksyntää transsukupuolisia kohtaan - joka tarkoittaa karkeasti sanottuna sitä että ihmiset vähemmän paloittelevat ja kivittävät transsukupuolisia vaikka Ranskassa ja tietty muuallakin maailmassa. Vaikkei vloggailu ja bloggailu paikkoja kuten Nigeria ja Afganistan varmaan edes hyödytä, kun niillähän ei ole edes nettiä, ja jos on niin maksimissaan Windows 98 ja joku paska mokkula.

Anyways, loppujenlopuksi transsukupuolisuudesta bloggaus ei ole sen ihmeempää kuin vaikka nainen joka bloggaa siitä miten hän on yhä nainen, tai mies joka bloggaa siitä miten hän on mies ja tänään kusella käydessä hänellä oli yhä vehje tallella ja juustoa esinahan alla. Näin minusta tuntuu, olemme kaikki ihmisiä (paitsi osa on reptiliaaneja), jokainen erilaisia mutta silti samanlaisia, luuta ja nahkaa sekä mukava pikku sielukin sieltä jostain löytyy.

~ Erilaisuuden ei pitäisi olla syy syrjiä toista tai vaikeuttaa toisten elämää. Ja sanoman levittäminen transsukupuolisuudesta on ihana asia. Amen ~

2 comments:

  1. Hyvä kirjoitus taas kerran Venus. :)
    Kyllä siellä kaikilla varmasti ehkä se pieni musta sielu löytyy nahan alta, olkoonkin sitten vaikka esinahan alla.

    T:Jonna

    ReplyDelete
  2. Kiitoksia kehuista, aina ihanaa kun ihmiset nauttivat kirjoituksistani <3 Kaikilta löytyy sielu, valkoinen tai pieni ja musta, kuten sanoit ^^

    ReplyDelete